Chat

Kirjoittaja Aihe: ProPilkin SM-liiga 2019-20 säännöt  (Luettu 410 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

lareman

  • Kulunnan kaivohauki
  • Viestejä: 460
    • Profiili
    • Sähköposti
ProPilkin SM-liiga 2019-20 säännöt
« : Lokakuu 10, 2019, 14:49:56 »
Muutokset suhteessa viime kauteen on lihavoitu


SM-liiga 2019-2020 –säännöt


1. Kilpailun nimi, kilpailun johto

SM-Liiga on vain suomalaisille joukkueille.
Pääjärjestäjänä toimii lareman. Apujärjestäjinä ovat aku ankka ja Valas.
Suurin osa SM-Liigan päätöksistä tehdään liiganeuvostossa, joka koostuu joukkueiden
kapteeneista/joukkueen nimeämistä henkilöistä. Pienet kiistatilanteet hoitaa kilpailun järjestäjä.
Ylituomareina toimivat pelintekijät Mikko Happo sekä Janne Olkkonen
SM-Liigan tulostenlaskennasta vastaa lareman.

1.1 Foorumit ja tiedotus

SM-liigan pääasiallinen foorumi ja tiedotuskanava on kalassa.net. Pelikaista toimii virallisena varafoorumina (http://keskustelu.pelikaista.fi/). Jokaisen joukkueen edustajilla on oltava tunnukset pelikaistan foorumeille, koska kalassa.netin toimivuutta ei voida taata. Eli kalassa.netin ollessa alhaalla tai muuten käyttökelvoton, käytetään IP:eiden ilmoittamiseen ja järjestäjien tiedotuksiin pelikaistan foorumia.



2. Pelimuoto

Pelimuoto on joukkuekilpailu. Kaksi eri joukkuetta pelaavat samaan aikaan jäällä.
Yhdestä joukkueesta jäällä saa olla maksimissaan kahdeksan pelaajaa.
SM-Liiga koostuu runkosarjasta ja pudotuspeleistä (ks. kohta 6).
Yksi runkosarjaottelu koostuu kolmesta erästä, jotka kestävät 30 minuuttia.
Kumpikin joukkue valitsee yhden pelattavan vesistön ja sen lisäksi on järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö. Kaikki pakolliset vesistöt julkaistaan ennen runkosarjan alkua.
Joukkue voi valita yksittäisen vesistön vain kerran koko SM-Liigan aikana (ml. pudotuspelit). Joukkue ei voi valita omaksi vesistökseen järjestäjän ilmoittamaa pakollista vesistöä. Runkosarjassa ainoastaan kotijoukkue voi valita erikoisvesistön, joiksi lasketaan kaikki muut muodot kuin normaali ja kaikki lajit.
Seuraava pelattava vesistö ilmoitetaan viimeistään ennen edellisen vesistön päättymistä.

Ns. erätauko on 5min joka alkaa edellisen järven loputtua.
”vain hauki”, ”suurin hauki”, ”vain kuha” ja ”suurin kuha” -kisamuotoja ei käytetä tulevassa SM-Liigassa.


3. Liiganeuvosto

Kauden 2019 -2020 -neuvoston muodostaa kauden liigajoukkueet. Yksi henkilö kustakin
joukkueesta, joka on joukkueen kapteeni. Heidän estyessään voi olla korvaava
edustaja, esimerkiksi varakapteeni.
Liiganeuvosto kokoontuu erikseen sovittuun aikaan SM-Liigahostissa.


4. Joukkueiden ja otteluiden määrä

SM-Liigan joukkuemäärä määräytyy ilmoittautuneiden joukkueiden perusteella.
Järjestäjä yhdessä neuvoston kanssa kokoontuu ennen liigan alkua.
Liiganeuvoston käsittelyssä säännöt vahvistetaan yksinkertaisella
enemmistöllä. Tasatilanteessa järjestäjän ääni ratkaisee.
Runkosarjan otteluiden määrä määräytyy joukkueiden määrän perusteella.
Yhden peliviikon aikana joukkueilla on yksi peli, mutta pudotuspelivaiheessa on kaksi peliä per viikko.

4.1. Pelaajien lukumäärä ja pelaajavaihdot

Pelaajia joukkuekohtaisesti maksimissaan kahdeksan, minimimäärää ei ole.
Pelaajia saa ottaa jäälle lisää erän aikana jos pelaavalla joukkueella oli alimiehitys jo erän alkaessa.
Pelaajia voi vaihtaa erien välissä.
Jos pelaaja tippuu kesken erän, kyseinen pelaaja voi palata takaisin, mutta
uudella pelaajalla ei korvata kesken pelin pudonnutta.
Kapteeni päättää peliin ja eriin osallistujat. Pelaajia saa
vaihtaa erien välillä.

4.2. Pelaajamateriaali ja värväys

Liigajoukkueet käyttävät peleissään vain oman joukkueensa pelaajia.
Toisen joukkueen jäsen ei voi korvata hetkellisesti toisen joukkueen
pelaajavajetta.
Siirtoajan päättymisen jälkeen joukkueeseen liittyneet pelaajat eivät saa pelata
jatkopeleissä. Siirtoaika päättyy 10.2.2020.
SM-liigassa saa pelata ainoastaan suomalaisia pelaajia. Mahdollisiin ulkomaalaisiin pelaajiin pitää olla järjestäjän tai liiganeuvoston hyväksyntä.
Ne henkilöt, jotka ovat saaneet ikuiset bannit foorumille huijauksen tai käytöksen vuoksi, eivät saa pelata missään joukkueessa.

4.3. Pelaajat, jotka eivät osallistu erään

Ylimääräiset pelaajat poistuvat pelattavan vesistön hostilta ennen pelin alkua (lukuunottamatta mahdollista hostia).
Tauoilla voi liittyä takaisin.


5. Runkosarja

Runkosarja pelataan kaksinkertaisena sarjana, eli kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti.
Tasatilanteessa joukkueiden sijoitus runkosarjassa lopullisesti muodostuu seuraavasti:

1) tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisistä otteluista saadut pisteet (ensin koko-, sitten pikkupisteet)
2) koko runkosarjan eräpisteiden suhde
3) enemmän kerättyjä eräpisteitä koko runkosarjassa
4) arvonta


Runkosarjaottelussa pelataan kolme 30 min erää:
1. vesistö on järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö
2. vesistö on kotijoukkueen valinta
3. vesistö on vierasjoukkueen valinta


6. Pudotuspelit

Rukosarjan 8 parasta joukkuetta etenevät pudotuspeleihin.
Pudotuspeleissä joukkue ei voi valita uudestaan runkosarjassa valitsemiaan vesistöjä.
Pudotuspeleissä joukkue voi valita vain yhden (1) erikoiskisamuodon per pudotuspelisarja
Joukkue ei voi valita omaksi vesistökseen järjestäjän ilmoittamaa pakollista vesistöä.
Pudotuspeleissä kotijoukkueena toimii aina runkosarjassa paremmin sijoittunut joukkue.
Pudotuspelisarjat pelataan vain ratkaisuun asti (eli kun piste-ero on liian suuri kiinniotettavaksi).
Pudotuspelisarjojen pelipäivät ovat lauantai ja sunnuntai.

6.1 Puolivälierien otteluparit ovat:
runkosarjan 1. vs. runkosarjan 8.
2. vs. 7.
3. vs. 6.
4. vs. 5.

Puolivälierissä pelataan viisi 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen 1. valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen 1. valinta
3.vesistö on kotijoukkueen 2. valinta
4. vesistö on vierasjoukkueen 2. valinta
5. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue etenee välieriin. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.
Puolivälierät pelataan kahtena eri iltana siten, että vesistöt 1.-2. ensimmäisenä pelikertana ja vesistöt 3.-5. toisena.

6.2 välierät

Otteluparit ovat:
1./8. vs. 4./5.
2./7. vs. 3./6.

Välierissä pelataan viisi 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen 1. valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen 1. valinta
3.vesistö on kotijoukkueen 2. valinta
4. vesistö on vierasjoukkueen 2. valinta
5. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue etenee finaaliin ja hävinnyt joukkue etenee pronssiotteluun. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.

Välierät pelataan kahtena eri iltana siten, että vesistöt 1.-2. ensimmäisenä pelikertana ja vesistöt 3.-5. toisena.

6.3 Pronssiottelu

Pronssiottelussa pelataan kolme 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen (eli paremmin runkosarjassa sijoittunut) valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen valinta
3. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue voittaa SM-pronssia. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.

6.4 Finaali

Finaalissa pelataan seitsemän 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen 1. valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen 1. valinta
3. vesistö on kotijoukkueen 2. valinta
4. vesistö on vierasjoukkueen 2. valinta
5. vesistö on kotijoukkueen 3. valinta
6. vesistö on vierasjoukkueen 3. valinta
7. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue voittaa PP2 Suomen mestaruuden ja hävinnyt joukkue SM-hopeaa. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.

Finaali pelataan kahtena eri iltana siten, että vesistöt 1.-3. ensimmäisenä pelikertana ja vesistöt 4.-7. toisena.


7. Pisteytys ja tasatilanne

Erien pisteytys on seuraava: 10-9-8-7-6-5-4-3-2-1. Suurimmasta kalasta saa 1 pisteen.
Mikäli kaksi pelaajaa on vesistön lopputuloksissa tasoissa (mm. kpl-kisat),
korkeammalle sijoittuu se, jolla on suurempi kala.
Erän voittajajoukkue saa 2 pistettä, tasapelissä molemmat joukkueet saavat 1 pisteen, hävinnyt joukkue saa 0 pistettä.


8. Käytettävät vesistöt, lähtöpaikat ja pelin versio

SM-Liigassa käytetään kaikkia pelin vesistöjä, jotka ovat olleet mukana liigakauden ensimmäisestä pelistä lähtien. Mahdollisesti kauden aikana ilmestyviä uusia vesistöjä ei saa valita.
Mikäli vesistössä on useita lähtöpaikkoja, vesistön valitsijajoukkue ilmoittaa
lähtöpaikan, jota käytetään.
SM-Liigassa käytetään PP2-pelin uusinta versiota.
Mikäli uusi versio ilmestyy kesken liigan, pelataan liiga loppuun uudella versiolla.
Pelaamiseen ei saa käyttää mitään sellaista ohjelmaa, mikä vaikuttaa Propilkki
2:n toimintoihin tai muuttaa niitä.


9. Otteluiden ajankohdat ja hostaaminen

SM-Liigassa vakiopelipäivä on sunnuntai. Pelit alkavat klo 20:00.
Otteluohjelmassa kotijoukkueeksi merkitty joukkue hostaa ottelun. Autohostia ei saa käyttää. Joukkueet voivat sopia keskenään toisin, esim. hostiongelmien vuoksi.
Joukkueet päättävät keskenään, käytetäänkö ottelussa ns. ennätyshostia.



10. Yhteyskatkokset

Pelaaja voi liittyä takaisin peliin yhteyskatkoksen jälkeen, korvaavaa pelaajaa ei tule vesistöön.
Mikäli ottelun hostaajan yhteyden tai isomman sähkönkatkeamisen takia suuri osa pelaajista tippuu ulos, pelataan vesistö uudelleen. Putoavien pelaajien määrä uusintaan on 3 pelaajaa samasta joukkueesta.
Jos tulee ilmi vilpillisiä putoamisia, jotka johtavat uusintapeliin, menettää kyseinen joukkue kaikki pisteet runkosarjassa.


11. Tulosten kirjaaminen ja lähetys

Kaikkien joukkueiden kapteenien on pidettävä playlog-toimintoa päällä. Myös
muille pelaajille tämä on suotavaa.
Hostaavan joukkueen on huolehdittava, että playlogit lähetetään mahdollisimman pian
ottelun jälkeen SM-Liiga sivulle (1h sisään).


12. Sääntöjen velvoittavuus

Kaikkien joukkueiden kapteenit hyväksyvät säännöt ilmoittautuessaan liigaan.
Kiistatilanteissa kilpailun johtaja tai kilpailun järjestäjä yhdessä
liiganeuvoston kanssa ratkaisee asian.


13.1. Käyttäytyminen otteluissa

Jokaisen pelaajan tulee pelissä käyttäytyä muita kunnioittaen ja välttää muiden
pelaajien häiritsemistä.
Pelin hostin pitäjällä on oikeus vaientaa mute-komennolla häiritsevästi viestivä pelaaja.
Ennen jokaista ottelua hostaajan on annettava vierasjoukkueen kapteenille/varakapteenille admin-oikeus.
Vierasjoukkueen kapteenilla on oikeus hiljentää mute-komennolla häiritsevästi viestivä pelaaja.
Huonosta käytöksestä voidaan asettaa rangaistus (pelikielto yms. ) liigan johdon toimesta.
Jos tulee ilmi erittäin törkeää epäurheilullista käytöstä (esimerkiksi puolet joukkueesta seuraa yhtä vastustajaa koko mapin ajan) tuomitaan joukkue hävinneeksi kaikki kyseisen pelipäivän vesistöt luvuin 0-53. Toisesta tällaisesta tapauksesta seuraa sulkeminen liigasta. Rima on korkealla, vahingossa tähän ei voi syyllistyä.


13.2. Lokkiminen

Rangaistavaksi katsotaan avantojen poraaminen toisen pelaajan läheisyyteen,
mikäli onkimista avannossa ei tapahdu, tai reiällä ongitaan alle minuutin ajan.
Pelaaja saa tehdä ainoastaan kaksi reikää toisen läheisyyteen. Ensimmäistä järven aikana kairattua reikää ei lasketa tähän mukaan.
Jos pelaajan tarkoitus on vaan vuorotellen käydä poraamassa reikiä vastustajan läheisyyteen, tätä koskevat samat rangaistukset kuin usean reiän poraaminen vastustajan läheisyyteen.

Lokkimisesta voidaan asettaa rangaistus häiritsevän pelaajalle, mikäli
todisteet häiritsemisestä löytyvät.
Todisteiksi kelpaavat screenshotit, joista käy ilmi pelaajan häiritsevä käytös.
Esim. ilmaisella irfanview-ohjelmalla onnistuu useiden
perättäisten ruutukaappauksien ottaminen yhdellä napilla.
Liigan johto voi asettaa rangaistuksen häirinneelle pelaajalle.

Ensimmäisestä yksittäisen pelaajan rikkeestä tulee varoitus. Toisesta 1 pelin pelikielto, kolmannesta ja sitä seuraavista joukkue menettää 3 pistettä runkosarjassa.
Mikäli yhden vesistön aikana useampi joukkueen pelaaja on rikkonut lokkisääntöjä, tuomitaan joukkue hävinneeksi ko. vesistön luvuin 0-53.


13.3 Hosti- ja vesistövirheet

Jos hostaavalta joukkueelta on jäänyt "results" toiminto päälle, joukkue saa varoituksen. Vierasjoukkue saa päättää, aloitetaanko kyseinen järvi alusta vai jatketaanko pelaamista. Jos sama toistuu kauden aikana, tuomitaan joukkue hävinneeksi ko. vesistön automaattisesti luvuin 0-53.
Tilanteessa, jossa hostaava joukkue käynnistää vahingossa vesistön eri muodossa (tai kokonaan eri vesistön), kuin mitä on ilmoittanut, pätevät samat säännöt. Kuitenkin sillä erotuksella, että ensimmäisen minuutin aikana hosti voi aloittaa pelin alusta oikeilla säädöillä (eli ”näppäilyvirheestä” ei rangaista).
Varoitukset ovat hostivirheiden suhteen yhteisiä.

Mikäli joukkue valitsee vesistön, joka on kyseisen kierroksen pakollinen vesistö, erikoismuodon vierasjoukkueena, tai vesistön, jonka joukkue on jo valinnut, tuomitaan joukkue hävinneeksi kyseisen vesistön 0-53. Tämä pätee, jos joukkue on ilmoittanut kyseisen vesistön ja peli on jo ehditty aloittaa. Joukkueelta myös ”poltetaan” aakkosjärjestyksessä ensimmäinen vesistö, jota se ei ole vielä valinnut.


14. Rangaistukset

Jokainen sääntörikkomus käsitellään erikseen liigan johdon toimesta.
Liiganeuvostossa yksinkertainen enemmistö riittää päätöksentekoon.
Liiganeuvoston äänestyksessä tasatilanteen sattuessa ylituomareitten mielipide ratkaisee.
Mahdollisia rangaistuksia ovat varoitukset, pelikielto, pistemenetykset, liigasta sulkeminen ja niin edelleen.
Myös mahdollisuus uusintaotteluihin on olemassa.

SM-liigan johdon sekä pelintekijöiden päätöksistä ei ole valitusoikeutta. Kaikenmuotoinen rasistinen, uhkaava, toista loukkaava esim: ulkoista habitusta tai vammaisuutta halventava kirjoitus yleisellä chatillä tai kohteena olevalle yksityisesti on armotta tekijälle, SM-Liigasta pois sulkeminen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 13, 2019, 18:02:38 kirjoittanut lareman »



Kirjaudu sisään palveluiden tunnuksilla

 



center>